keskiviikko 26. syyskuuta 2012

Vaniljainen mustikka-quinoa puuro (Raw)


Viime viikot olen häärännyt keittiössä kuin pieni eläin :)

Kokkausmaraton alkoi oman perheen kaksista synttärihippaloista ja jatkui viikonloppuna Villa Mandalan Detox-retriitillä, jossa sain kunnian toimia pääkokkina. Pari päivää tehtailin vielä yhdessä muiden raw-kokkien kanssa herkkuja Elävän Ravinnon yhdistyksen tapahtumaan, jossa esiintyi Brian Clement Hippocrates Health Instituutista. Niinpä en lopulta enää eilen jäänyt kuuntelemaan Clementin luentoa, joka olisi takuuvarmasti ollut antoisa, vaan luikin päivän päätteeksi joogatunnille. Keho kertoi, että Slow Power Jooga olisi nyt tarpeen. Usein keho tietää, joten kuuntelin sitä.

Etukäteen eniten hermojännitystä aiheutti se, miten sujuisi viikonloppukurssin 10 detoxaajan + henkilökunnan pitäminen tyytyväisinä ja hyvin ravittuina raw foodin voimin. Hyvinhän se loppujen lopuksi, vaikka aikataulu aamiaisen, kolmen ruokalajin lounaan sekä päivällisen välillä oli tiivis. Ja vaikka itse sanonkin, aterioista tuli aika onnistuneita. Harmi kyllä, keittiön puolella oli sen verran sutinaa, etten juurikaan ennättänyt napsia kuvia annoksista, joten joudun nyt tarjoamaan vain mielikuvia. Mutta miltä kuulostaisi esimerkiksi aamiaisella omena-selleri-kookos-smuuti, kanelinen tattari-aprikoosipuuro ja vasta metsästä poimitut marjat? Tai lounaaksi lämmittävää curry-porkkanakeittoa, salaatteja, balsamico-sipuli-crsip ja marinoituja siemeniä sekä jälkkäriksi minttuinen mustikkakiisseli vanilja-mantelikermalla. Illallisella vielä salaattia ja kurkkurullia mustikka-vinegretillä, pehmennettyä parsakaalia ja kurpitsansiemenparmesania, marinoituja mustatorvisieniä, siemenpateeta ja rouhea juureskräkkeri. Jälkkäriksi kardemummaista banaanipuolukkäjätskiä, appelsiinihuntu ja taatelikastiketta.





Iltaisin kaaduin petiin väsyneenä, mutta täydellisen onnellisena. Kun ruokaa laittaa suurella sydämellä, hyvästä energiasta nauttii itsekin.



Lounas-breikillä kävin pikapikaa noukkimassa metsästä sangollisen vahveroita. Ja aamu-smuutiaineet ja jälkkärieväät löytyivät niin ikään rapun pielestä. Huippua lähiruokaa!


Lopuksi vielä yksi resepti, joka syntyi lennosta sunnuntaiaamiaiselle. Koska tein sen alunperin kymmenelle hengelle, määrät saattavat olla tässä pikkuisen sinne päin. No, quinoat ovat taas itämässä ja pääsen testailemaan ohjeen vielä näillä määrillä huomisaamuna.

Villa Mandalan vaniljainen quinoa puuro (2:lle)


  • 2,5 dl idätettyä quinoaa*
  • 1 dl idätettyä TAI liotettua tattaria
  • 1/2 vaniljatanko
  • 3 dl mantelimaitoa
  • 2,5 dl mustikoita
  • 1 rkl chia-siemeniä
  • ripaus laadukasta suolaa
  • 8-10 vesitilkassa liotettua taatelia


Laita illalla taatelit likoamaan. Tosin, jos käytät tuoreita ja meheviä taateleita, liotuksen voi jättää väliin. Laita tehosekoittimen kulhoon taatelit (+ vesitilkka), mantelimaito, paloiksi leikattu kokonainen vaniljatanko (tai -jauhe) mustikat sekä quinoa, tattari ja chia-siemenet. Blendaa riittävän kauan, että saat myös quinoan hienonnettua. Puuroon saa kuitenkin jäädä vähän suutuntumaa. Mausta ripauksella suolaa ja tarkista makeus. Lisää tarvittaessa hieman hunajaa.

Tarjoa mantelimaidon ja tuoreiden marjojen kera.


..............................................
* Quinoan idätys on periaatteessa helppoa. Tosin kaikkien valmistajien siemenet eivät idä, sillä osa niistä hiotaan saponiinipitoisuuden vähentämiseksi. Saponiini on siemenen pinnalla luontaisesti esiintyvä karvas yhdiste, joka vaahtoaa saippuamaisesti siemeniä huuhdellessa. Siemet kannattaakin huuhtoa ennen idätystä, ensin kuumalla vedellä ja sitten useaan kertaan kylmällä vedellä saponiinin poistamiseksi. Tämän jälkeen siemenet siirretään idätysastiaan, jossa niitä huuhdellaan kolme kertaa vuorokaudessa (aamulla, päivällä ja illalla). Quinoa itää nopeasti ja jo vuorokauden kuluttua siemenistä saattaa pilkistää itu. Tässä vaiheessa ne kannattaa siirtää jääkaappiin, sillä oman kokemukseni  mukaan quinoa pilaantuu herkästi. Tämän huomaa ikävästä hajusta ja siementen muuttumisesta limaisiksi. 



8 kommenttia:

  1. Ajattelinkin ,että olet ollut kovin kiireinen...
    Kauniita annoksia teit tuolla Mandalassa!Quinoapuurokin kuulostaa ihan mahtavalta! Brian Clement kävi täälläkin kesäkuussa,mutta huomasin sen liian myöhään...

    VastaaPoista
  2. Todella kauniita annoksia :) ja tulipa hinku maistaa kaneli-tattari-aprikoosipuuroa, on muuten varmasti hyvää!

    VastaaPoista
  3. Yaelian, juu on viime aikoina ollut vähän vipinää :) Quinoapuuro on uusi ihastukseni, varsinkin vaniljan ja manteleiden pehmentämänä. Osa annoksista oli oikeasti aika esteettisiä, kaikkein tyylikkäimmistä vaan en ennättänyt napata kuvia. Bloggaus ja suurtalouskokkaus eivät ihan natsaa yhteen :D

    Annemi, kiitos :) Ja aprikoosi-tattari on kyllä toinen lemppariyhdistelmäni. Näillä komboilla jaksaa pidempäänkin.

    VastaaPoista
  4. Voi että mitä ihananuuksia! (: Oli varmasti antoisaa kokkailua ja takuulla tyytyväisiä ruokailijoita!

    Olen idättänyt quinoaa ja jättänyt sen huuhtelemisen (ja soseuttamisen) jälkeen huoneenlämpöön, jolloin se on alkanut maistumaan enemmän juustomaiselta ja happamalta. Ilmeisesti seokseen kehittyy maitohappobakteereita, tai näin olettaisin? Se sopii kylläkin paremmin suolaisiin resepteihin, esimerkiksi tuorejuuston pohjaksi tms.

    Jäi vain mietityttämään, kun sanoit quinoan pilaantuvan herkästi niin olenkohan vedellyt ihan innolla pilaantunutta quinoaa ja ollut fiiliksessä sen "juustoisesta" mausta.. : D

    VastaaPoista
  5. Anonyymi, olen itsekin huomannut tuon kivan happamoitumisen, jota tapahtuu samaan tapaan kuin esim. hirssille tai kauralle. Mielestäni tämä ei ole pilaantumista, vaan silloin kun haju on raikkaan hapan ja maku ok, homma on muutenin ok. Tarkoitin enemmänkin jo valmiita ituja, jotka limoittuvat kokemukseni mukaan aika herkästi. Johtuu ehkä siitä, että niitä tulee usein aika tiivis läjä ja ilmastoituminen saattaa jäädä heikoksi.

    VastaaPoista
  6. Hei! En löytänyt tähän mistään vastausta! Eli osaisitko sanoa, miksi mungpapuja ohjeistetaan usein liottamaan 80-asteisessa vedessä? Eikö se tee hallaa pavuille ainakin raakanäkökulmasta ajateltuna?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Heissan! Tätä menetelmää käytetään myös muille idätettäville pavuille/siemenille. Muistaakseni Mea Salo vertaili siementen itävyyttä ja tuli siihen tulokseen, että tällä rajulta kuulostavalla kuumakäsittelyllä siemenistä iti suurempi osa kuin toisesta erästä. En osaa sanoa tarkkaan, miksi näin on, mutta ilmeisesti lepotilassa olevien siementen kasvuun tarvittavat tekijät hyötyvät kuumakäsittelystä ja haitalliset homeet, itiöt ja bakteerit kuolevat. Kuiva siemen kestää lyhytaikaisesti yllättävän hyvin kuumuutta, sillä kuoren sisällä oleva kasvuaihe ja kasvuun tarvittavat entsyymit eivät ennätä vielä tällä käsittelyllä ennätä kuumentua/ tuhoutua.

      Poista
    2. Täsmennän vielä, että kuuma-altistuksen tulee olla vain lyhytkestoinen :)

      Poista